Olen monta vuotta miettinyt, että retki Hailuotoon olisi tehtävä. Olen käynyt siellä kaksi kertaa ollessani teini-iän kynnyksellä ystäväni luona. Mieleen silloin jäi erityisesti Marjaniemi, majakka ja hiekkaranta, joka tuntui jatkuvan loputtomiin.
Tällä kertaa matkaseurana oli koira sekä sisko, jonka poimin matkan varrelta kyytiin ajellessani Lumijoelta Hailuotoon lähtevälle lautalle. Sää oli kovin sateinen karahtaessamme Hailuodon rantaan ja päätimme, että annamme Marjaniemelle mahdollisuuden vasta seuraavana päivänä.
Olimme varanneet Airbnb:n kautta pienen, todella viihtyisän mökin, jonne koiratkin ovat tervetulleita. Istuimme iltaa kuulumisia vaihdellen ja kuuntelimme kauempana kumuavaa ukkosta. Onneksi ainakin sääennusteen mukaan seuraavana päivänä pitäisi auringonkin pilkistellä.
Seuraava päivä aukesikin aurinkoisena ja aamupalat syötyämme pakkailimme tavarat, heitimme heipat mökille ja suuntasimme Marjaniemeen. Auton jätimme parkkiin aivan majakan viereen, josta pääsi muutamalla askeleella rantaan vievälle lankkupolulle.
Majakka on vaikuttava näky koko 25 metrin korkeudessaan. Majakka ja punaiset rakennukset sen ympärillä luovat alueen maiseman. En tiedä, kuinka kauan paikalla pitäisi viettää aikaa, jotta kyseinen maisema alkaisi tuntua arkiselta. Itse jaksoin ihailla sitä yli viidenkymmenen kuvan verran.
Lähdimme kävelemään kohti rantaa ja aika pian poikkesimmekin aivan meren ääreen pois lankkupolulta. Syyskuussa ranta oli rauhallinen ja meidän lisäksemme rannalla käyskenteli vain muutama ihminen.
Hiekkaranta tuntui jatkuvan loputtomiin ja kävelimme aivan vesirajan tuntumassa, koska hiekka kantoi siinä askelta paremmin. Harmittelin mielessäni, kun en tullut ottaneeksi koiralle pidempää hihnaa mukaan, jotta se olisi päässyt spurttailemaan hieman kauemmas, kuin mitä normihihna antoi myöten.
Kävelimme rantaa myöten hyvän tovin ja ihailimme luonnon hiekkaan muovaamia taideteoksia, upeita veden pyöristämiä rantakiviä, arvuuttelimme rantahiekkaan painautuneiden eläinten jälkiä, mille lajille ne kuuluivat ja tutkimme Google lenssillä paikallisia kasveja. Lisäksi rannalle oli ajatunut kaksi kuollutta hyljettä ja pienen googlettelun jälkeen totesimme, että tämä ei ollutkaan mitään kovin poikkeuksellista.
Parin tunnin kävelyn jälkeen ennen lähtöä kävimme vielä kahvilla satamassa olevassa Cafe Kaijassa, jonne koiratkin ovat tervetulleita.
Hailuoto on koiran kanssa matkaavalle aika mutkaton paikka vierailla. Koiraystävällisiä majoituksia löytyy ihan mukavasti ja erilaisiin budjetteihin sopivasti. Lisäksi Visit Hailuoto on listannut koiraystävällisiä kohteita sivuilleen.
