Sini Javanainen ja hänen koiransa Tilly ja Venla viihtyvät vesillä. Sekä Tilly että Venla ovat kodinvaihtajia ja olleet Sinillä vasta vajaan puoli vuotta. Tilly on ruotsista tuotu bichon frisé ja Venla monirotuinen oululainen. Itseään sunnuntaimelojaksi tituleeraava Sini on harrastanut melomista ja suppailua jo aiemman koiransa, villakoira Brunon kanssa.
Aloitimme Brunon kanssa melomisen syksyllä 2020, kun hän jäi lauman ainoaksi koiraksi. Nyt kesällä 2023 aloitimme Tillyn ja Venlan kanssa vesillä liikkumisen, Sini kertoo.
Vaikka Sinin, Tillyn ja Venlan yhteinen matka on vielä lyhyt, on kolmikko ehtinyt jo reissata monta kertaa vesillä. Toistaiseksi reissuporukka ei tee yön yli kestäviä reissuja, vaan he melovat tai suppailevat lähiseutujen vesillä. Lähiseutua on sekä Rautjärven alueen vedet ja Jaalan vesistöt, sillä Sinillä on koti toisessa paikassa ja mökki toisessa.
Molemmat koirat ovat onneksi tottuneet nopeasti reissaamiseen, sekä paikkakuntien välillä että vesillä. Pari ensimmäistä automatkaa Venla itki, mutta nykyään autoilu sujuu paremmin. Tilly ja Venla ovat innoissaan, jos ajellaan tuttuja reittejä, Sini nauraa.
Sinillä on käytössään niin kutsuttu sit on top -kajakki, jossa ei tarvitse ahtautua kajakin pieneen istumatilaan. Varusteet kulkevat peräkärryssä, jonka Sini ajaa aina mahdollisimman lähelle rantaa. Useissa kohteissa pitääkin pohtia tarkkaan sitä, mistä kohdin pääsee vesille turvallisesti. Isompien koirien kanssa on helpompi kulkea rannan viereisissä ryteiköissä, kuin pienten koirien.
Erityisesti koirien kanssa pitää katsoa lähtöpaikat tarkasti. Molemmat koirat tykkäävät kyllä tosi paljon vesillä olemisesta. Se on heille vaihtelua ja he saavat katsella erilaisia maisemia ja haistella uusia hajuja, Sini kertoo.
Koiran kanssa suppaillessa ja meloessa tulee huomioida turvallisuus
Sinillä ja koirilla ei ole sattunut vesillä suurempia kommelluksia. Koirilla on aina päällään pelastusliivit, joissa on kantokahva. Mikäli koira sattuisi molskahtamaan veteen, on kahva avuksi koiran takaisin kyytiin ohjaamisessa – täytyy kuitenkin aina muistaa, että kahva ei välttämättä kestä koiran nostamista, sitä ei ole tarkoitettu siihen. Tämä kannattaa huomioida isompien koirien kanssa; miten koira saadaan turvallisesti takaisin laudalle tai kajakkiin, jos koira tippuu veteen, Sini vinkkaa.
Tämän reissuporukan melonta- ja suppailureitit kulkevat usein lähellä rantoja. Silloin saattaa olla, että mökkien pihoilla olevat koirat provosoivat tai provosoituvat, mutta kukaan koira ei ole koskaan lähtenyt uimaan heidän peräänsä.
Kerran kävi niin, että eräs moottorivene ei halunnut huomioida meitä ja kiihdyttivät venettään meidän kohdallamme, mutta muuten reissaaminen on ollut turvallista. Ei pidä koskaan kuitenkaan aliarvioida veden mahtia, vaan tehdä matkaa tietyllä kunnioituksella – etenkin jos on koirat mukana, Sini muistuttaa.
Sinin ja koirien suosikkireissukohde on Iso-Ruhmas, jossa he käyvät melomassa. Myös oma Rautjärven kuivanmaan mökki on porukalle rakas.
Koirien kanssa reissaamisessa parasta on uskollinen seura. Koirat osaavat elää hetkessä ja ottavat ilon irti pienistä asioista. He ovat hyviä muistuttajia ja maadoittajia tässä asiassa, Sini sanoo.
