Hämmäauteensuo Lappeenrannassa on paikka, jonne palaan kerta toisensa jälkeen. Sen lisäksi, että suomaisema on kaunis, on tällä reitillä paljon muitakin hyviä puolia. Hämmäauteensuon lyhyempi reitti on vain noin kaksi kilometriä pitkä ja matkan varrelle jää pitkospuiden ja suomaiseman lisäksi laavu, joka on suosittu varsinkin lapsiperheiden keskuudessa. Reitin maasto on helppokulkuista, eikä suuria nousuja tai laskuja ole.
Pitkospuita pitkin
Tällä kertaa emme kuitenkaan kulje lyhyempää reittiä, vaan valitsin pidemmän reitin (noin 3 km), joka kulkee suon ympäri. Reitin alkupäässä kuljetaan samoja polkuja lyhyemmän reitin kanssa ja polku vie pitkospuita pitkin läpi Hämmäauteensuon. Mihinkään ei ole kiire ja jäämme katselemaan suon kasveja kaikessa rauhassa. Koira käyttää kaikki pysähdykset hyödykseen ja litsuttelee iloisena soistuneessa maastossa. Karpaloiden kiemurtelevat kasvustot suikertavat erilaisten sammalten päällä ja mietin, miten kukaan oikeasti osaa tunnistaa kaikki sammaleet toisistaan.
Ihmisiä tulee pitkospuilla vastaan ja onneksi niille on rakennettu levennyksiä. Aina ei tosin tarvitse levennyksiä käyttää, kun voi astua mättäälle ja vain luottaa siihen, että se kantaa. Joka kerta näillä pitkospuilla kulkiessani pohdin sortuneen ladon tarinaa. Se pilkistää reitin alkupätkällä puiden lomasta ja nyt jäljellä on enää luhistunut katto. Miksi se on rakennettu suolle ja mitä sille on käynyt?
Metsässä
Pitkospuiden päässä saavumme suon reunaan. Käväisemme laavulla istahtamassa ja jatkamme matkaa suon reunaa pitkin pidemmälle reitille. Hämmäauteensuo näkyy pitkään oikealla puolella ja vasemmalla puolella jatkuu metsä. Välillä reitti poikkeaa enemmän metsän puolelle ja kaunis, vanha havumetsä sammalineen saa olon rauhoittuneeksi.
Kuljemme polkua seuraamatta reittimerkkejä ja niinhön siiinä taas kävi, että lopulta huomaamme polun kaventuneen hieman liikaa ollakseen merkitty reitti. Kaivan puhelimen taskustani ja paikallistan meidät kartalle. Tie kulkee pienen matkan päässä ja jatkamme pienempien polkujen tallaamista. Pienet metsäpolut ovat mukavampi vaihtoehto hiekkatielle.
Hyvän tovin metsäpolkuja kuljettuamme huomaan, että tie on niin lähellä, että siihen voi helposti poiketa. Kiitän metsää seuroista ja jatkamme loppureitin reippaalla kävelyllä pitkin hiekkatietä takaisin parkkipaikalle.
Hämmäauteensuo löytyy Lappeenrannasta Vanhan Viipurintien tien varresta (tie 390). Lappeenrannasta tultaessa oikealla on viitta ”Hämmäauteensuo P-paikka”. Matkaa Lappeenrannan keskustasta on noin 8 km.
