Kirpeät pakkaspäivät ovat innostaneet meidät Myrtin kanssa retkeilemään entistä enemmän, onhan kylmä sää erityisesti pienen jakutialaisen mieleen! Edellisellä reissullamme esittelimme Kirskaanniemen, ja nyt matka jatkuu pitkin Birgitanpolkua Lempäälän puolelle.
Vähä-Riutan laavun tavoittaa kahdesta suunnasta: polkua pitkin Hervannasta ja vähän leveämpää tietä myöten Lempäälän suunnasta (Savontien parkkipaikat). Vähä-Riutan laavu on yksi Birgitanpolun komeimmista: kaksipuoleiseen laavuun mahtuu jopa parikymmentä nukkujaa rinta rinnan. Laavu ei ole umpinainen, vaan keskellä on iso nuotiopaikka. Ison nuotiopaikan löytää myös laavun viereisen rinteen alta.
Vähä-Riutta on soma metsäjärvi, jolla pesii kesäisin kaakkuri (näin kertoo ainakin varoituskyltit)! Järveen voi pulahtaa pieneltä laiturilta. Talvisin Vähä-Riutalle voi matkata myös suksilla ja heti laavun naapurina on Tampereen Taivaltajat ryn pyörittämä Taivalpirtti, josta saattaa saada kuumaa mehua talviviikonloppuisin. Valitettavasti pirtille ei ole ilmoitettu aukioloaikoja täksi talveksi.
Savontieltä Vähä-Riutan laavulle on matkaa vain 1,2 kilometriä helppokulkuista, leveää tietä: laavu sopii siis erinomaisesti päiväretkeilyyn perheen pienimpien kanssa. Itse osallistuin hetken mielijohteesta Nuku yö ulkona -tempaukseen nimenomaan Vähä-Riutalla, johon pääsi kätevästi vaikka lähti matkaan vasta pilkkopimeällä. Myös Myrtin kanssa valitsimme ensimmäiseksi telttailuharjoituskohteeksi Vähä-Riutan, jotta voisimme poistua vähin äänin mikäli telttailu osoittautuisi Myrtille liian hankalaksi. Katinkontit, Myrtti nukkui koivet kohti kattoa, kun taas itse valvoin reippaiden pikku partiolaisten touhutessa melko kovaäänisesti omiaan läpi yön.
Vähä-Riutalta matka jatkuu kohti Vähä-Kausjärveä. Matkaa laavulta toiselle on viisi kevytkulkuista ja hyvin merkittyä kilometriä. Meillä retken kestoarvio meni “hieman” päin mäntyä, sillä olimmekin vilkkaan reitin ensimmäiset kävelijät sankan lumisateen jälkeen. Kävely lumista polkua avaten oli yllättävän raskasta, vaikka Myrtti auttoi ansiokkaasti tallaamaan polkua ravaamalla edestakaisin. Matkan maisemat ovat melko tavanomaista sekametsää ja uusia hakkuitakin alueella on taas tehty. Kohokohtina voi mainita metsäpaloalueen hiiltyneet puunrungot ja… Nyt paljastetaan suuri sienisalaisuus: syksyllä tämä reitti on pomminvarma suppilovahveropaikka. Kerran pääsin vain puoli kilometriä autolta, kun korit olivat jo täynnä suppista ja jouduin kääntymään takaisin.
Vähä-Kausjärvi on kiva taukopaikka, jossa on laavu, nuotiopaikka sekä huussi. Tarvittaessa autolla voi ajaa vaikka laavun viereen. Umpilaavu sopii viluisammalle retkeilijälle yöpymiseen, sillä lämpö pysyy sisällä laavussa mainiosti. Vähä-Kausjärven rannasta on matkaa seuraavalle laavulle eli Kyynäröön vain 2 kilometriä.Tällä osuudella Birgitanpolkua laavupaikkoja on tiheästi ja jos yksi on täynnä, voi aina jatkaa kohti seuraavaa. Niin mekin aiomme tehdä!
Lumisin terveisin Lempäälästä,
Helky ja Myrtti
